Rajat ylittävät maksut: Mittaavatko globaalit tavoitteet yritysten todellisia tarpeita?

Globaalit tavoitteet ovat vauhdittaneet kansainvälisen maksuliikenteen kehitystä. The Payments Associationin (Iso-Britannia ja EU) tiistaina julkaisema uusi raportti kuitenkin kyseenalaistaa, mittaavatko nykyiset mittarit yrityksille keskeisimpiä tekijöitä: kokonaiskustannuksia, varojen saapumisaikaa vastaanottajalle sekä maksutapahtuman turvallisuutta.

Kansainvälisten maksujen infrastruktuuria tarjoavan Payallin kanssa laaditun Rethinking Cross-border Payments Targets -raportin mukaan pyrkimys kohti nopeampia ja edullisempia kansainvälisiä maksuja saattaa hämärtää viiveitä ja kustannuksia, joita asiakkaat yhä kohtaavat. Raportissa vaaditaan koko maksuketjun ja yksittäisten maksureittien suorituskyvyn tarkempaa arviointia sekä suositellaan turvallisuuden ja suojauksen sisällyttämistä selkeäksi osaksi kansainvälistä viitekehystä.

Tarkastelun ytimessä on ero rahan siirtämiseen käytettävän infrastruktuurin kehittämisen ja loppukäyttäjän kokemuksen parantamisen välillä. Maksujärjestelmä voi suoriutua paremmin tietyillä mittareilla mitattuna ilman, että se tarjoaa asiakkaille riittävän nopeaa, edullista tai ennakoitavaa palvelua.

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (Financial Stability Board, FSB) asetti tavoitteet vuonna 2021 osana G20-maiden tukemaa hanketta, jonka tarkoituksena on tehdä rajat ylittävistä maksuista nopeampia, edullisempia, saavutettavampia ja läpinäkyvämpiä. Suurin osa tavoitteista on määrä saavuttaa vuoden 2027 loppuun mennessä. The Payments Association tunnustaa saavutetun edistyksen, mutta huomauttaa, etteivät globaalit keskiarvot osoita riittävän tarkasti, missä maksut ovat edelleen kalliita tai hitaita.

Raportissa esitettyjen lukujen mukaan 18,3 prosentissa seuratuista maksukäytävistä vähittäismaksujen keskimääräiset kustannukset ylittivät edelleen FSB:n asettaman kolmen prosentin raja-arvon vuonna 2025, kun vuonna 2024 vastaava osuus oli 24,1 prosenttia. Lasku osoittaa kehitystä, mutta jättää silti lähes viidenneksen seuratuista reiteistä raja-arvon yläpuolelle, mikä korostaa kokonaislukujen taakse jääviä epätasaisia asiakaskokemuksia. Luku koskee vähittäismaksujen keskimääräisiä kustannuksia seuratuissa maksukäytävissä.

Maksutapahtuman mittaaminen alusta loppuun

Yritysten näkökulmasta raportin keskeinen kysymys on, heijastavatko suorituskykymittarit yksittäisten osa-alueiden parannusten sijaan koko liiketoimen lopputulosta. Järjestö suosittelee painottamaan entistä enemmän koko maksuketjua, mukaan lukien sitä, saapuvatko varat vastaanottajille odotetussa ajassa ja ennakoiduin kustannuksin.

”Yrityksille ja kuluttajille on merkitystä sillä, mitä maksu maksaa ja milloin se on perillä, ja juuri sitä meidän on mitattava”, totesi The Payments Associationin toimitusjohtaja Emma Banymandhub. ”Kansainväliset tavoitteet ovat auttaneet kokoamaan toimialan yhteen, ja olemme nähneet todellista edistystä. Seuraava askel on rakentaa tämän työn pohjalle tarkastelemalla koko maksuketjua ja tekemällä turvallisuudesta osa onnistumisen mittaamista.”

Ehdotettu lähestymistapa antaisi suuremman painoarvon palvelulle, jonka asiakas lopulta saa. Yhden vaiheen nopeampi käsittely ei yksinään osoittaisi, että maksukokemus on kokonaisuudessaan parantunut.

Payall Payment Systemsin perustaja ja toimitusjohtaja Gary Palmer totesi, etteivät investoinnit ja innovaatiot ole poistaneet pitkäaikaisia ongelmia. ”Olennaista ei ole se, onko yksi osa-alue kehittynyt, vaan se, onko maksukokemus parantunut kaikkien osapuolten kannalta”, hän sanoi.

Raportissa kyseenalaistetaan myös se, kiinnitetäänkö nykyisessä viitekehyksessä riittävästi huomiota nopeampiin rahansiirtoihin liittyviin riskeihin. Järjestön mukaan turvallisuutta ei tällä hetkellä mitata itsenäisenä tavoitteena kustannusten, nopeuden, saavutettavuuden ja läpinäkyvyyden rinnalla. Nopeammat maksut voivat kuitenkin jättää vähemmän aikaa petosten tunnistamiseen ja pysäyttämiseen.

Raportissa ehdotetaan mittareita, jotka kattavat maksupetokset ja virheelliset ohjautumiset, varojen palauttamisen, talousrikollisuuden torjunnan sekä operatiivisen toimintavarmuuden ja kyberkestävyyden. Tämä laajentaisi onnistuneen maksutapahtuman määritelmää nopeuden ja hinnan ulkopuolelle. Lisäksi se toisi kyvyn ennaltaehkäistä ongelmia – ja palauttaa varoja virhetilanteissa – selkeämmin osaksi suorituskyvyn arviointia.

Rethinking Cross-border Payments Targets -raportti peräänkuuluttaa kansainvälisten tavoitteiden täydentämistä mittareilla, jotka heijastavat paremmin asiakkaiden kokemia lopputuloksia ja eri maksureittien välisiä eroja.