Kun Martin Margiela myy muistonsa: historiallinen huutokauppa, joka jää aikakirjoihin

Tänä kesänä, 9. heinäkuuta kello 14.00, Pariisissa järjestetään muotimaailman kannalta historiallinen huutokauppa. Ensimmäistä kertaa Maison Margielan perustaja Martin Margiela järjestää yhteistyössä huutokaupanpitäjien kanssa henkilökohtaisen arkistonsa myynnin. Päivämäärästä on jo muodostumassa merkkitapaus lukuisille keräilijöille ja alan harrastajille.

Huutokaupan järjestää pariisilainen Maurice Auction -huutokauppakamari yhteistyössä lontoolaisen Kerry Taylor Auctionsin kanssa, ja se sisältää yli 200 esinettä suunnittelija Martin Margielan henkilökohtaisesta arkistosta. Kokonaisuus kattaa ajanjakson 1984–2008, aina hänen Antwerpenin Canette d'Or -kilpailuun tekemistään luomuksista hänen lähtöönsä Martin Margiela -muotitalosta, sisältäen myös muutamia uudempia, pandemian aikana valmistettuja kappaleita.

”Iloa keräilijöille ja instituutioille”

Tämän huutokaupan merkittävin piirre on suunnittelijan henkilökohtainen osallistuminen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin merkittävä suunnittelija elinaikanaan tekee yhteistyötä huutokauppakamarin kanssa tarjotakseen, lajitellakseen ja todentaakseen oman henkilökohtaisen arkistonsa.

”Siirrettyäni arkistoja vuosia paikasta toiseen ja lainattuani niitä näyttelyihin, tunsin, että oli aika luopua osasta muotimuistojani”, Martin Margiela kertoo tapahtuman julkistamisen yhteydessä julkaistussa tiedotteessa. ”Pitkän harkinnan jälkeen ajatus siitä, että voin ilahduttaa useita keräilijöitä ja instituutioita, sai minut lopulta päättämään antaa ne maailman nähtäville.”

Työn intiimejä reliikkejä

Vaikka sana ”arkisto” on menettänyt hohtoaan ja muuttunut museaalisesta termistä todelliseksi muotitrendiksi (ajatellaan vaikkapa Kim Kardashianin MET-gaalassa 2022 käyttämää ikonista Marilyn Monroen pukua), Martin Margielan kappaleiden myynti palauttaa käsitteelle sen alkuperäisen syvyyden.

Kaukana julkkisfetismistä tai viestinnällisestä omimisesta, tämä tapahtuma palauttaa meidät historiallisen jäljen ytimeen: luovan prosessin raakaan dokumentaatioon.

Näyttelyluettelon esineiden joukossa on henkilökohtaisia työhön liittyviä muistoesineitä, jotka todistavat muotijärjestelmään merkittävästi vaikuttaneen muotitalon historiasta. Esimerkkeinä mainittakoon työkansio vuodelta 1987, jolloin Martin Margiela etsi valmistajaa Italiasta (arvio 5 000–8 000 euroa), perustajan käyttämä valkoinen työtakki, yksi kuuluisista valkoisista puuvillaesiliinoista, joita muotitalon työntekijät käyttivät (arvio 3 000–5 000 euroa), sekä Tabi Graffiti -kengät vuodelta 1991 (arvio 30 000–50 000 euroa). Huomionarvoista on myös suunnittelijan henkilökohtaisen, Meudon-valkoisella maalatun puhelimen myynti, joka on asiantuntijoiden tuntema esine ja jonka arvo on 3 000–5 000 euroa.

Léa Bouchet'n Hermès-vaatekaappi

Huutokaupassa on esillä myös noin 60 asua, laukkua, kenkää ja asustetta Martin Margielan äidin, Léa Bouchet'n, vaatekaapista. Suunnittelija oli hyvin läheinen äitinsä kanssa, joka tuki häntä nuoresta iästä lähtien, ja lahjoitti tälle lukuisia luomuksia, jotka heijastavat hänen työtään Hermès-muotitalossa vuosina 1997–2003.

”Myynnissä on myös edesmenneen äitini Hermès-vaatteita, joiden säilyttäminen moitteettomassa kunnossa on käynyt vaikeaksi”, Martin Margiela täsmentää. ”Nämä luomukset, jotka ovat peräisin kaudeltani kyseisessä muotitalossa vuosina 1997–2003, vaativat erityistä huolenpitoa erittäin laadukkaasta valmistuksesta ja materiaaleista huolimatta.”

Hermèsin tuotteiden joukossa on kenkiä vuodelta 1989, joista hän kertoo: ”Ensimmäisessä syys-talvi 1998–1999 -mallistossani painotin mukavuutta. Siihen aikaan Pierre Hardy oli luonut ’Quick’-nimisen tennarin, jonka integroin siluetteihini. Halusin kuitenkin myös korkeakorkoisen version erilaista askellusta varten. Ideana oli suunnitella avokas, joka toistaa Hermès-tennarin henkeä. Valitsin kreppipohjat ja vankan koron.”

Näyttely kuin purkuprosessi

Ennen huutokauppaa suunnittelijan pitkäaikaisen ystävän Bob Verhelstin järjestämä näyttely upottaa ammattilaiset ja vierailijat lavastukseen, joka tuo mieleen pienen 1900-luvun alun tehtaan. Tämä lähestymistapa mahdollistaa välittömän kokemuksen esineiden materiaaleista ja hauraudesta, joista suurinta osaa ei ole koskaan aiemmin esitelty julkisesti.

Kerry Taylor Auctionsin muotiasiantuntijan ja meklarin Alex Baddeleyn mukaan: ”Tämä huutokauppa tarjoaa ennennäkemättömän pääsyn suunnittelijan henkilökohtaiseen arkistoon, jonka maine on yhtä arvoituksellinen kuin syvällinenkin. Martinin innovatiiviset luomukset ja hänen catwalk-esityksensä muuttivat muodin maisemaa pysyvästi.”