EFA:n uusi raportti keskittyy kestävän, reilun ja luovan muotialan tarpeisiin

European Fashion Alliance (EFA), kansallisten muotiliittojen ja -instituutioiden eurooppalainen verkosto, on julkaissut tänään torstaina toimialaraportin ”On the Needs of the European Creativity-Driven Fashion Industry 2025”. Raporttia varten haastateltiin laajasti 26 EFA:n jäsentä, keskittyen erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin). Lisäksi hyödynnettiin aiemmin julkaistun ”Status of European Fashion” -kyselyn tuloksia.

”Jos Eurooppa haluaa ottaa maailmanlaajuisen johtoaseman, meidän on vahvistettava sen tulevaisuutta muovaavia luovia tekijöitä. Tämä raportti näyttää suunnan tälle tuelle ja osoittaa selkeästi, missä tarvitaan kohdennettuja investointeja, poliittisten toimenpiteiden yhdenmukaistamista ja rakenteellisia parannuksia”, kommentoi Scott Lipinski, Fashion Council Germanyn toimitusjohtaja ja European Fashion Alliancen puheenjohtaja lehdistötiedotteessa.

Raportissa nimetään seitsemän ydinaluetta, jotka tarvitsevat systeemistä tukea varmistaakseen, että Eurooppa säilyy maailmanlaajuisena johtavana voimana kestävässä ja luovassa muodissa. Tätä varten on koottu 63 suositusta, jotka on tarkoitus esittää Euroopan unionin viranomaisille. Nämä seitsemän ydinaluetta ovat kestävä kehitys, innovaatio, koulutus, viestintä ja jakelu, vastuullinen kulutus, luovan muotialan systeeminen tuki ja koko arvoketjun vahvistaminen. FashionUnited on koonnut yhteen kunkin ydinalueen keskeiset kohdat ja suositukset.

1. Kestävä kehitys ja hankinta

Vaikka 88 prosenttia alan edustajista investoi kestävään kehitykseen, 59 prosentilta yrityksistä puuttuu tarvittavat työkalut laadukkaisiin käytäntöihin. Pk-yritysten kohtaamiin esteisiin kuuluvat ”kestävien” materiaalien korkeat kustannukset, epäluotettavien sertifiointimerkkien sekava kenttä ja puute tiedoista saatavilla olevista toimittajista.

Siksi raportissa suositellaan arvonlisäverodirektiivin tarkistamista, jotta sertifioiduille kestäville materiaaleille voidaan soveltaa alennettuja verokantoja. Lisäksi suositellaan keskitetyn EU-alustan kehittämistä, joka sisältää luettelon sertifioiduista kestävien materiaalien toimittajista toimitusketjujen lyhentämiseksi. Myös kuponkien tai taloudellisen tuen tarjoamista pk-yrityksille kalliiden kestävän kehityksen sertifiointien saamiseksi korostetaan.

2. Innovaatio ja teknologia

Muodin innovaatiota pidetään kaksiteräisenä miekkana: se on välttämättömyys läpinäkyvyydelle (jäljitettävyys), mutta uhka aineettomalle luovalle osaamiselle. Nykyisiin puutteisiin kuuluu, että 75 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ei tällä hetkellä käytä innovatiivisia ratkaisuja tuotteiden jäljitettävyyden varmistamiseksi.

Siksi raportissa ehdotetaan tukia pk-yrityksille elinkaariarviointityökalujen (LCA), lohkoketjun ja digitaalisen tuotepassin (DPP) käyttöönottoon. Samoin ehdotetaan tekoälypohjaisten IP-valvontatyökalujen rahoitusta väärennettyjen tuotteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi reaaliajassa. Myös muotialalle omien T&K-verohyvitysten tai erityisten rahoitusjärjestelmien käyttöönotto olisi järkevää.

3. Koulutus ja osaaminen

Ala kärsii kriittisestä valmistusosaamisen puutteesta ja tietovajeesta monimutkaisten uusien EU-säännösten osalta. Tässä ilmenee sääntelyaukko: vain 52 prosenttia vastaajista tuntee kestävien tuotteiden ekosuunnitteluasetuksen (ESPR), joka on tulevan tekstiililainsäädännön kulmakivi.

Siksi raportissa suositellaan EU:n laajuisten kampanjoiden käynnistämistä valmistusalan ja perinteisten käsityötaitojen urien edistämiseksi sekä ”Erasmus-tyylisen” rajat ylittävän liikkuvuuden luomista erityisesti teknisten muotialan ammattien oppisopimusopiskelijoille. Siinä mainitaan myös yksinkertaisen säännösten noudattamista koskevan tarkistuslistan ja etenemissuunnitelman kehittäminen pk-yrityksille.

4. Viestintä ja jakelu

Raportti toteaa merkittäviä eroja tuessa jäsenvaltioiden välillä, erityisesti Länsi- ja Itä-Euroopan välillä. Markkinahaasteisiin kuuluu, että monet brändit päättävät pysyä pieninä ja paikallisina kestävän kehityksen syistä, mutta ne tarvitsevat parempaa digitaalista näkyvyyttä pärjätäkseen ”ultrapikamuotia” vastaan.

Tärkeimpiin suosituksiin kuuluvat siksi tuet digitalisaatioon, mukaan lukien verkkosivujen kehittäminen ja koulutus kestävästä verkkokaupasta. Myös tukia pienempien markkinoiden brändeille kansainvälisille muotimessuille ja showroom-tiloihin osallistumiseksi ehdotetaan.

5. Vastuullinen kulutus

Raportti korostaa, että kuluttajakäyttäytymisen muutos on välttämätön luovien brändien tukemiseksi. Mitä tulee kuluttajien mielipiteisiin, 66 prosenttia vastaajista uskoo, että muotialan julkisuuskuva on tällä hetkellä pikemminkin negatiivinen tai negatiivinen.

Siksi EU:n ”Made in Europe” -merkin perustaminen on suositeltavaa tuotteille, joiden suunnittelu, käsityö ja valmistus tapahtuvat EU:ssa.

Myös ”korjausbonus”-järjestelmien käyttöönottoa EU-tasolla vaatteiden korjauskustannusten alentamiseksi kuluttajille pidetään järkevänä. Lopuksi mainitaan tutkimuksen rahoittaminen ”ulkoisen kestävyyden” (eli emotionaalisen siteen vaatteisiin) arvioimiseksi ja sosiaalista merkintää varten.

6. Systeeminen tuki ja arvoketju

EFA vaatii, että muotia kohdellaan samalla kulttuurisella ja sääntelyllisellä joustavuudella kuin muitakin aloja, kuten musiikkia tai teatteria.

Strategisena aloitteena ehdotetaan ”European Fashion Hubia”, keskitettyä digitaalista alustaa, joka tarjoaa sääntelyneuvontaa, työkaluja ja verkostoitumismahdollisuuksia kaikille luoville brändeille.

De minimis -sääntöjen mukaisesti luova muoti tulisi myös sisällyttää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (AGVO) kulttuurisiin poikkeuksiin, jotta korkeampi julkisen tuen taso olisi mahdollinen.

Taloudellisen osallisuuden puitteissa tulisi ottaa käyttöön matalakorkoisia lainoja ja mikrorahoitusta erityisesti pienille, EU:ssa sijaitseville tuottajille.

7. Koko arvoketjun vahvistaminen

Raportti väittää, että tämän systeemisen näkökulman tukemiseksi on välttämätöntä vahvistaa ekosysteemiä, jossa luovat muotiyritykset toimivat. Tähän kuuluu vastuullisten materiaalien saatavuuden helpottaminen pienille tuottajille, käsityö- ja tuotantoteknisen osaamisen säilyttäminen ja modernisointi koko Euroopassa sekä läpinäkyvämpien, jäljitettävämpien ja reilumpien toimitusketjujen edistäminen – sekä EU:n sisällä että luotettavien kolmansien maiden toimittajien kanssa solmittujen kumppanuuksien kautta. Vahvistamalla jokaista arvoketjun lenkkiä EU voi luoda edellytykset kilpailukykyisemmälle, kiertotalouteen perustuvalle ja kulttuurisesti monimuotoisemmalle taloudelle.

”Nouseville suunnittelijoille ja itsenäisille brändeille tämä raportti osoittaa selkeästi, mitä kestävään uraan eurooppalaisella muotialalla vaaditaan. Nuorten lahjakkuuksien edistäminen kohdennetuilla toimenpiteillä, helposti saatavilla olevalla rahoituksella ja reiluilla puitteilla on Itävallan muotiliiton työn keskiössä, ja tämä raportti vahvistaa tätä tehtävää voimakkaasti. Samanaikaisesti näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii selkeää ja kestävää sitoutumista poliittisilta päättäjiltä Euroopan ja kansallisella tasolla, jotta raportin suositukset voidaan muuttaa tehokkaiksi puitteiksi ja pitkäaikaisiksi tukirakenteiksi muotialalle”, tiivistää Camille Boyer, Itävallan muotiliiton puheenjohtaja.

Lisätietoja raportista löytyy European Fashion Alliancen verkkosivuilta.