Vaatteiden korjaaminen trendaa – mutta onko kyseessä todellinen muutos alalla?

Vaatteiden korjaamiseen ja huoltoon kohdistuva huomio on selvässä kasvussa. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mistä heidän vaatteensa on valmistettu, kuinka kauan ne kestävät ja miten niitä tulisi huoltaa. Myös brändit ovat heräämässä korjauspalveluiden potentiaaliin. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla muun muassa Salomon, Kiabi ja Next lanseerasivat omat korjausohjelmansa, ja yksi Euroopan suurimmista korjauspalveluiden tarjoajista, United Repair Centre, avasi uuden korjauskeskuksen Pariisiin.

Fédération de la Mode Circulairen ja KPMG:n mukaan Euroopan vaatteiden ja jalkineiden korjausmarkkinoiden arvo oli arviolta 2,8 miljardia euroa vuonna 2025, ja sen ennustetaan kasvavan 5,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2030 mennessä, jolloin arvo saavuttaisi 3,7 miljardia euroa. Markkina on edelleen suhteellisen pieni, ja toimiala on vasta alkuvaiheessa. Korjaaminen on työvoimavaltaista, brändien liiketoimintamallit eivät ole vielä täysin vakiintuneet, ja vaatteiden heikkenevä laatu tarkoittaa, ettei monia tuotteita kannata korjata. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla (H1) julkaistut tutkimukset osoittivat, että korjaaminen voi olla kannattavaa, kun tuotteet ovat korkealaatuisia. Tämä tekee kestävästä suunnittelusta yhtä tärkeää kuin itse korjauspalvelusta.

Politiikan saralla korjaussetelit, kiertotaloutta tukeva arvonlisäverokanta sekä ekologisen suunnittelun vaatimukset (ecodesign) voivat kaikki auttaa alaa skaalautumaan. Vaikka valtiot kiinnittävät vähitellen enemmän huomiota korjaamisen vauhdittamiseen kannustimilla, ratkaiseva tekijä alalle saattaa olla kuluttajien kasvava kiinnostus. Kun yhä useammat ihmiset käyttävät korjauspalveluita, opettelevat korjaamaan omia vaatteitaan ja vaativat kestäviä tuotteita, brändien on vastattava kysyntään.

Teksti jatkuu tietolaatikoiden alapuolella

Kuluttajien kiinnostus painottuu huoltoon ja laatuun

Google Trends -datan mukaan kiinnostus vaatteiden korjaamiseen ja huoltoon on kasvanut vuodesta 2025 lähtien, ja keskustelut vaatemateriaaleista valtaavat alaa sosiaalisessa mediassa tunnisteilla kuten #fabrictok ja #naturalfibertok. Kasvava kiinnostus materiaaleihin ja erityisesti luonnonkuitujen suosiminen synteettisten sijaan liittyy myös huoleen tekstiilien ja muiden kuluttajatuotteiden mikromuoveista. Kiertotaloutta arvostavat kuluttajat odottavat vaatteidensa myös kestävän. Samsara Econ vuoden 2026 Circular-Conscious Consumer Report -kyselyssä, johon vastasi yli 5 000 pääosin Z-sukupolveen kuuluvaa yhteisön jäsentä, 89 prosenttia vastaajista odotti tuotteelta vähintään 30 käyttökertaa, ja 54 prosenttia katsoi laadun olevan brändin vastuulla.

Laadun ja kestävyyden arvostuksen lisäksi korjaamisesta on tulossa asia, jota halutaan tuoda näkyvästi esiin. Näkyvä paikkaaminen (visible mending) muuttaa korjaamisen tyyli-ilmiöksi, jossa korjausjälkiä esitellään piilottamisen sijaan. Pinterestin Hobbies Trend Report 2026 -raportin mukaan haut japanilaiseen näkyvään korjaustekniikkaan liittyvällä hakusanalla ”sashiko ideas” kasvoivat 1 509 prosenttia, ja ”repair aesthetic” -haut nousivat 157 prosenttia. Myös osa brändeistä on tarttunut ilmiöön: esimerkiksi Arc’teryxin korjauspaikoista on tullut haluttu esteettinen yksityiskohta.

Brändien kiinnostus korjauspalveluita kohtaan kasvaa

Circular Fashion News kartoitti yhdeksän brändin korjausohjelman lanseerauksen tai laajennuksen vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Ranskassa Kiabi, Moea ja Octobre käynnistivät ohjelmansa yhteistyössä korjausalusta Save Your Wardroben kanssa, kun taas Salomon aloitti yhteistyön United Repair Centren kanssa ja on sittemmin laajentanut ohjelmaansa Iso-Britanniaan, Saksaan, Alankomaihin, Italiaan ja Espanjaan. Iso-Britanniassa Next lanseerasi korjauspalvelut Sojon kanssa, Primark The Seamin kanssa ja Lanx Ternin kanssa. Fabienne Chapot solmi kumppanuuden Mendedin kanssa Alankomaissa ja australialainen jälleenmyyjä The Iconic Hello Tailrin kanssa.

Uudet lanseeraukset liittyvät joukkoon brändejä, jotka ovat tarjonneet korjauspalveluita jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä:

• Barbour esitteli uudelleenvahaus- ja korjauspalvelunsa ensimmäisen kerran vuonna 1921 ja käsittelee nykyään noin 97 000 tuotetta vuodessa
• Vuodesta 1976 tuotteitaan korjannut Patagonia korjasi tilikaudella 2025 maailmanlaajuisesti 174 799 tuotetta
• Vuodesta 2014 ilmaisia korjauksia tarjonnut Nudie Jeans toteutti 68 342 korjausta ja muokkausta vuonna 2024
• Luksussegmentissä Louis Vuittonilla on maailmanlaajuisesti 12 korjauspajaa, joissa käsitellään lähes 600 000 tuotetta vuodessa

Raha on sekä suurin motivaattori että suurin este

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Ruotsin tutkimuslaitos RISE (Research Institutes of Sweden) julkaisi yli 3 000 kuluttajaa kattavan tutkimuksen vaatteiden korjauspalveluista Tanskassa, Puolassa ja Ruotsissa. Tanskassa ja Ruotsissa taloudellinen hyöty oli vahvin motivaattori korjaamiselle ohittaen ympäristösyyt. Farkkujen korjaamista koskevassa valintakokeessa vastaajat olivat maasta riippuen valmiita maksamaan korjauksesta keskimäärin noin 40–85 prosenttia uusien farkkujen hinnasta, joskin tutkijat huomauttavat, että lukuja tulee pitää ylärajana. Tanskassa ja Ruotsissa suurin este korjauspalveluiden käytölle oli vaikeus arvioida kustannuksia ja kestoa etukäteen, kun taas Puolassa suurin este oli uuden tuotteen ostamisen helppous.

Samaan aikaan pikamuodin ja ultrapikamuodin vauhdittama hintojen lasku tekee monista vaatteista liian halpoja korjattaviksi. Kun uusi vaate maksaa vähemmän kuin vanhan korjaaminen, hinnasta tulee ratkaiseva tekijä. Tästä syystä suuri osa korjaamiseen liittyvästä poliittisesta keskustelusta keskittyy siihen, miten palveluista saataisiin edullisempia loppukuluttajalle.

Sääntelyssä suurin vaikutus voi tulla kiertotalouden ALV-kannasta ja korjausseteleistä

Poliittinen tuki korjaamiselle toimii pääasiassa kolmen ohjauskeinon kautta: kestäviä ja korjattavia tuotteita koskevat ekologisen suunnittelun vaatimukset (ecodesign), laajennettu tuottajavastuu (EPR) sekä taloudelliset kannustimet, kuten korjaussetelit ja alennettu arvonlisäverokanta. Näistä taloudelliset kannustimet vastaavat suoraan kuluttajien esiin nostamaan hintaongelmaan.

Ranskan korjausbonus (bonus réparation) on edelleen keskeisin vertailukohta. Vuodesta 2023 lähtien se on tarjonnut kuluttajille välittömän 7–25 euron alennuksen vaatteiden tai jalkineiden korjauksesta sertifioiduissa korjaamoissa. Järjestelmä rahoitetaan brändien maksamilla EPR-maksuilla. Helmikuussa 2026 Irlannin hallitus ilmoitti pilotoivansa vastaavaa korjaussetelijärjestelmää vuodesta 2027 alkaen.

Kiertotaloutta tukevalla arvonlisäverolla voisi olla vieläkin laajempi vaikutus. EU-lainsäädäntö on sallinut alennetun ALV-kannan vaatteiden ja jalkineiden korjaukselle vuodesta 2022 lähtien, mutta harva maa soveltaa sitä. Fédération de la Mode Circulairen ja KPMG:n tutkimuksen mukaan vuonna 2029 käyttöön otettava EU:n laajuinen kiertotalouden ALV-kanta nostaisi markkinan vuotuisen kasvun noin 7,4 prosenttiin ja kasvattaisi markkinan arvon noin 3,9 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Toukokuussa Ellen MacArthur Foundation ja 69 organisaatiota, mukaan lukien H&M Group, Decathlon, Zalando, Vinted ja Arc’teryx, vetosivat hallituksiin arvonlisäveron ja työn verotuksen alentamiseksi korjaus- ja jälleenmyyntipalveluissa. Säätiön ”The New Bottom Line” -raportin mukaan nämä toimenpiteet voisivat nostaa korjauspalveluiden myyntikateprosentin noin 41 prosenttiin.

Brändien on löydettävä keinot tehdä korjaamisesta kannattavaa

Monet brändit käsittelevät korjauspalveluita edelleen asiakaspalvelun kulueränä varsinaisen tulonlähteen sijaan. Exeterin yliopiston, Manchester Metropolitan -yliopiston ja Finisterren julkaisema katsaus kartoitti kuusi tapaa, joilla brändit voivat järjestää korjauspalvelunsa. Mallit vaihtelevat brändin omista sisäisistä korjauskeskuksista valtuutettuihin kumppaneihin, riippumattomiin kolmansiin osapuoliin sekä asiakkaiden omatoimiseen korjaamiseen, jossa brändi tarjoaa työkalut, varaosat ja ohjeet.

Suuri osa keskustelusta korjauspalveluiden hyödyistä brändeille keskittyy strategiseen arvoon, kuten asiakasuskollisuuteen ja tulevaan sääntelyyn varautumiseen, mutta on myös merkkejä siitä, että korjaaminen voi luoda uutta liikevaihtoa jälleenmyynnin kautta. Fashion for Goodin ja Circle Economyn ”Sorting for Circularity: Project Rewear” -raportissa United Repair Centre analysoi dataa 1 131 brändituotteesta, jotka käsiteltiin sen korjaus- ja kunnostuspalvelussa. Korjaus, tarkastus ja pesu maksoivat keskimäärin 22,73 euroa tuotetta kohden, ja tuotteet myytiin uudelleen keskimäärin 73,93 eurolla. Jälleenmyyntihinta oli 3,3-kertainen korjauskustannuksiin nähden, ja 97,7 prosenttia tuotteista myytiin kalliimmalla kuin mitä niiden korjaaminen maksoi.

—--------------------------------------------------------------------------------------

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon havainnot viittaavat korjauspalveluiden kasvavan ulos marginaalista, mutta kyseessä ei ole vielä samanlainen koko toimialan läpäisevä murros kuin esimerkiksi jälleenmyynnistä (resale) on tullut. Kuluttajien kiinnostus on aitoa, brändien lanseeraukset lisääntyvät ja yhtälö voi olla taloudellisesti toimiva laadukkaiden tuotteiden kohdalla. Markkina on kuitenkin yhä pieni, useimmat ohjelmat ovat vaatimattomia myyntivolyymeihin verrattuna, ja hintaero korjaamisen ja uuden ostamisen välillä pitää palvelut edelleen suuren osan ulottumattomissa.

Lähteet:
-State & Prospects of Circular Fashion in Europe, 2026, Fédération de la Mode Circulaire / KPMG
-Circular-Conscious Consumer Report, 2026, Samsara Eco
-Hobbies Trend Report 2026, 2026, Pinterest
-Consumer Preferences for Digital Platform-Based Clothing Repair Service Features: Evidence from a Multinational Choice Experiment, 2026, RISE Research Institutes of Sweden (Daniel, Diener & Hunka, Cleaner and Responsible Consumption)
-The New Bottom Line, 2026, Ellen MacArthur Foundation
-Mapping the Repair Landscape in Fashion: Briefing for Business Leaders, 2026, University of Exeter / Manchester Metropolitan University / Finisterre
-Sorting for Circularity: Project Rewear, 2026, Fashion for Good / Circle Economy