Tekstiilituotanto Saksassa: Tekstiilitehdas 7.0:ssa ”keksitään Teollisuus 7.0”

Saksan hallituksen rahoittama tulevaisuuden projekti, ”Tekstiilitehdas 7.0” (T7), käynnistyi lähes vuosi sitten. Se on Hochschule Niederrheinin (HSNR) ammattikorkeakoulun ja muiden tutkimuksen, liike-elämän ja paikallisviranomaisten sidosryhmien yhteistyöhanke. Kunnianhimoiset tavoitteet julkistettiin jo heinäkuussa 2025: Tuotanto- ja liiketoimintaprosessit digitalisoidaan, robotiikka otetaan käyttöön ja tuotannosta tehdään kiertotalouden mukaista.

Myös toimitusketjuista tehdään kestävämpiä, samalla kun puututaan ammattitaitoisen työvoiman pulaan ja riittävän energiansaannin tarpeeseen. Toisin sanoen tavoitteena on hiilidioksidineutraali, kiertotalouteen perustuva ja taloudellisesti kannattava tekstiilituotanto Mönchengladbachissa, keskeisellä paikalla Düsseldorfin ja Hollannin rajan välissä, jonka DNA:han tekstiilituotanto kuuluu.

Kymmenen vuoden aikana HSNR saa Saksan hallitukselta yhteensä 25 miljoonaa euroa rahoitusta. Projektikumppaneina on mukana eri instituutteja, yliopistoja ja paikallisia yhdistyksiä, ja ne ovat jo perustaneet yhteisyrityksen, T7 Management GmbH:n, hallinnoimaan ja strukturoimaan projektia rahoituskauden päätyttyä.

Projekti alkoi virallisesti lokakuussa 2025 ja keskittyy neljään ydinmoduuliin: tarvepohjainen valmistus, mikrotehdassuunnittelu, digitaaliset tekstiilit ja biosfääri. Virallisessa avajaistilaisuudessa 19. maaliskuuta 2026 Monforts Quarter -yrityspuistossa järjestettiin työpajoja tekstiiliteollisuuden eri edustajien kanssa.

Alan ammattilaiset jakoivat tarpeitaan ja toiveitaan, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa ja jotta voitaisiin löytää yhdessä kestäviä ja taloudellisia ratkaisuja. Projekti on nyt siirtymässä toiminnalliseen vaiheeseen. Tämä tarkoittaa, että tällä hetkellä tyhjä tehdasrakennus täytetään suurimmalla osalla tarvittavista koneista vuoden aikana.

Tulevaisuudessa suunnitellun teollisuuspuiston yhteyteen on tarkoitus luoda 3 000 työpaikkaa. Mitä erityistä tietoa ja taitoja potentiaalisilla työntekijöillä tulisi olla? Miten automaation ja ihmistyövoiman integraatio toimii? Missä tekoälyä käytetään? FashionUnited keskusteli näistä ja muista mielenkiintoisista kysymyksistä professori tohtori Maike Raben kanssa, joka HSNR:n tekstiili- ja vaatetustutkimuslaitoksen johtajana vastaa myös Tekstiilitehdas 7.0:sta.

Aloitetaanpa: Mikä on projektin nykytilanne?

Projekti alkoi virallisesti lokakuussa 2025, ja Tekstiilitehdas 7.0:n ”teknologiakeskuksemme” on ollut avoinna 1. tammikuuta 2026 lähtien. Se koostuu noin 2 000 neliömetrin alueesta Monforts Quarterissa Mönchengladbachissa. Kyseessä on vanha teollisuusrakennus, joka saa nyt projektin myötä innovatiivisen uusiokäytön. Tämä on ensimmäinen ainutlaatuinen piirre: siirtyminen pois uudisrakentamisesta ja maan tiivistämisestä kohti kestävää teollisuutta, jolla on oma energiansaanti.

Tämä on entisen C&A FIT -farkkutehtaan tontti Mönchengladbachissa, joka jouduttiin sulkemaan viime vuoden alussa.

Tekstiilitehdas 7.0 on itsenäinen projekti eikä jatkoa C&A FIT -farkkutehtaalle. Monforts Quarter valittiin historiallisen merkityksensä vuoksi. Entisenä tekstiilikoneiden tuotantokeskuksena se liittyy läheisesti Mönchengladbachin teolliseen tekstiilihistoriaan. Projektin tavoitteena on löytää hiilidioksidineutraaleja, kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja. Tämä oli myös yksi sijainnin valintaan vaikuttanut tekijä, minkä vuoksi valittiin tarkoituksella olemassa oleva tehdasrakennus, joka kunnostetaan vastaavasti. Suurin osa koneista on tarkoitus hankkia tämän vuoden loppuun mennessä ja asentaa kokonaisuudessaan vuonna 2027.

Suunnitelmissa on jopa 3 000 uutta työpaikkaa. Voisitteko kertoa tarkemmin, miten ne jakautuvat projektin eri vaiheisiin ja osa-alueisiin?

Monforts Quarterin teknologiakeskuksen lisäksi suunnitteilla on teollisuuspuisto. Sillä tulee olemaan oma energiansaanti, optimaaliset yhteydet ja digitalisaatio, ja se tulee käyttämään kestäviä raaka-aineita. Kehitystiimi jatkaa teollisuuspuiston ulkopuolella sijaitsevien yritysten tukemista ja neuvomista tehden niille sovelluslähtöistä kehitystyötä.

Teollisuuspuisto on tällä hetkellä vielä suunnitteluvaiheessa. Sinne luodaan 3 000 uutta työpaikkaa. Syntyvän Tekstiilitehdas 7.0 -teknologiakeskuksen havaintoja hyödynnetään tämän teollisuuspuiston toteuttamisessa. Se tulee myös jatkamaan toimintaansa tulevaisuudessa luodakseen uusia sovelluksia teollisuuden kanssa ja vahvistaakseen alueen kilpailukykyä. Itse teknologiakeskukseen syntyy noin 50 työpaikkaa.  

Mitä erityistä tietoa ja taitoja työntekijöillä tulisi olla? Onko syntymässä täysin uusia ammattiprofiileja?

Projekti kehittää ratkaisuja fossiilisista polttoaineista luopumisen, robotiikan, automaation, tekoälyn ja bioteknologian megatrendeihin. T7-tiimillä on jo pätevyys yhdistää tekstiili- ja vaatetusteknologian tuntemus kykyyn käsitellä poikkitieteellisiä aiheita. Tulevaisuudessa tarvitaan ihmisiä, joilla on monitieteinen koulutus. Perinteinen insinöörin ammatti muuttuu; vaaditaan tekoälyn, ohjelmoinnin, robotiikan ohjauksen ja mikrobiologian tuntemusta.

Otetaanko tämä kehitys huomioon myös koulutus- ja täydennyskoulutusmoduuleissa?

Myös Textilakademie NRW on projektikumppani, joten ammatillisen koulutuksen kanssa käydään tiivistä vuoropuhelua, ja uusia ammattiprofiileja voidaan soveltaa siellä tulevaisuudessa. Saadun tiedon välittäminen on myös osa Tekstiilitehdas 7.0:aa. ”Akatemia”-moduulin puitteissa tämä tieto on tarkoitus siirtää käytäntöön työpajojen ja koulutusten avulla.  

Miten varmistatte, että työvoima kokee lisääntyvän automaation tukena eikä uhkana?

Tavoitteena on korkea arvonluonti työn laadun kautta. Erityisesti demografinen muutos edellyttää robotiikan ja automaation käyttöä taloudellisen tuotoksen ja siten työpaikkojen säilyttämiseksi, vaikka tiettyjä manuaalisia tehtäviä ei enää voitaisikaan suorittaa. Tämä vaatii pätevyyttä, jotta työntekijät voivat ohjata monimutkaisia koneita ja valvoa laatua. Myös tässä ”Akatemia”-moduuli on keskeisessä asemassa. Varhaisella projektiviestinnällä varmistetaan, että teknologinen kehitys nähdään edistyksenä eikä uhkana.  

Teknologian ja digitalisaation osalta: missä tietyissä prosessivaiheissa tekoälyä käytetään jo tuottavasti?

Tekoälyä käytetään pääasiassa tuotannonsuunnittelussa, laadunvarmistuksessa ja prosessien optimoinnissa. Tähän sisältyvät tekoälypohjaiset suunnittelutyökalut mikrotehtaiden layout-suunnitteluun, konenäköjärjestelmät reaaliaikaiseen virheiden havaitsemiseen ja älykkäät avustinjärjestelmät työntekijöille. Tavoitteena on tehdä tuotantoprosesseista joustavampia, tehokkaampia ja dataohjautuvampia, erityisesti pienten eräkokojen ja tarvepohjaisen valmistuksen osalta. Tekoälyllä on myös yhä tärkeämpi rooli suunnittelussa, mitä emme unohda projektissa.  

Käyttääkö projekti avointa datamuotoa tekstiilien digitaaliselle kaksoselle, mikä mahdollistaa saumattoman tiedonkulun arvoketjun eri sidosryhmien välillä?

Tavoitteenamme on yhdistää fyysinen ja digitaalinen maailma. Teemme yhteistyötä kumppaneidemme kanssa löytääksemme mahdollisimman käytännöllisiä ratkaisuja. Tekstiilitehdas ei tee perustutkimusta, vaan pyrkii siirtämään hyviä ideoita tutkimuksesta käytäntöön. Soveliaiksi katsomamme asiat välitetään eteenpäin akatemian kautta, jotta tiedon saatavuus olisi mahdollisimman helppoa.  

Millainen on suunnitellun T7-teollisuuspuiston energiakonsepti? Onko tavoitteena kattaa tuotanto kokonaan paikallisilla uusiutuvilla energialähteillä?

T7-teknologiakeskuksessa keskitymme lämpöprosessien sähköistämiseen, kuten korkean lämpötilan prosesseihin soveltuviin lämpöpumppuihin, sähkön tuottamiseen aurinko- ja tuulivoimalla sekä tietysti energiatehokkuuteen. Teknologiakeskuksessamme kaikkia järjestelmiä ja prosesseja ohjataan niin, että energiantarve voidaan tallentaa reaaliaikaisesti ja sovittaa yhteen tuotetun energian kanssa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia teollisille prosesseille.

T7-teollisuuspuisto tulee luonnollisesti toimimaan kokonaan uusiutuvalla energialla. Tarkempi toteutus on osa suunnittelutyötämme. Tavoitteenamme on, että T7-puistolla on oma energiakonsepti, mikä tekee siitä riippumattoman suurista toimittajista.  

Entä kilpailukyky? Miten T7-konsepti kompensoi Saksan korkeita energia- ja palkkasivukuluja, jotta tarvepohjainen valmistus voi kilpailla hinnaltaan halpatuontimaiden tuonnin kanssa?

Oletamme, että Euroopan unionin sääntely muuttaa tekstiiliteollisuuden olosuhteita. Globaali, erittäin vääristynyt toimitusketju muuttuu ainakin osittain arvonlisäyskierroksi. Juuri tässä tarvitaan teknologisia ja laadullisia tarjouksia. Tarvepohjainen tuotanto digitaalisilla konsepteilla, mutta ilman pitkiä lentokuljetuksia ja sosiaalisia häiriöitä, olisi askel eteenpäin.

Yhteiskunta on tällä hetkellä tulvillaan eräänlaista ”työntökysyntää”. Vaikka kiinalainen suoramyynti esitetään innovatiivisena ja tarpeisiin perustuvana, se ei sitä missään nimessä ole. Käytämme automaatiota pitääksemme tuotantokustannukset alhaisina tarjotaksemme eurooppalaisia ratkaisuja. Kehitetyt kierrätysprosessit ja vihreiden kuitujen tuotanto auttavat myös säästämään kustannuksia ja samalla tulemaan riippumattomammiksi kansainvälisistä toimitusketjuista, mikä luo kilpailuetua.

Osana tiedeviestintää on tavoitettava myös kuluttajat, jotta heitä voidaan kannustaa kestävämpään kulutukseen ja saavuttaa korkeampi maksuhalukkuus. Tekstiilitehdas ei keskity ainoastaan vaatteisiin vaan esimerkiksi myös teknisiin tekstiileihin. Nämä eivät ole suorassa kilpailussa halpatuontimaiden tuonnin kanssa, mutta niiden kilpailuedellytyksiä on tarkoitus vahvistaa uusilla tuotantomenetelmillä.  

Miten kierrätystä käsitellään? Onko ”Biosfääri”-moduulissa sitovia ohjeita materiaaliyhdistelmille, jotta voidaan varmistaa, että tuotetut tekstiilit voidaan kierrättää yhtenä materiaalina elinkaarensa lopussa?

Sitovia ohjeita ei ole suunnitteilla; näemme itsemme mahdollistajina, emme estäjinä. ”Biosfääri”-moduulissa kierrätetään sekoitemateriaaleja ja tutkitaan erilaisia sekoitussuhteita. Näiden havaintojen perusteella voidaan antaa suosituksia optimaalisista materiaalikoostumuksista kierrätysmahdollisuuksien kannalta. Samalla pyrimme lisäämään kierrätettävyyttä ja kierrätyskuitujen osuutta teknisillä ja laadullisilla parannuksilla. Lainsäädännön vaatimuksiin voidaan vastata vain rajoitetusti nykyisen teknologian puitteissa.  

Entä markkinoillepääsy ja skaalautuminen? Ovatko todellisessa laboratoriossa kehitetyt mikrotehdasmoduulit jo riittävän standardoituja, jotta keskisuuri yritys voi integroida ne olemassa oleviin prosesseihinsa ”plug-and-play”-ratkaisuna?

Plug-and-play on hyvä kysymys – meidän pitäisi vastata plug-and-knit/weave/dye (liitä ja neulo/kudo/värjää). Kankaantuotannon ja värjäyksen mikrotehdaskonseptit ovat jo melko kehittyneitä, ja rakennamme niiden varaan. Meidän on myös siirryttävä pois perinteisistä prosesseista: pois metritavarasta ja kohti muotoonvalmistettuja osia.

Mikä on ensimmäinen, pienin askel, jonka perinteinen tekstiiliyritys voi ottaa tänään tullakseen osaksi 7.0-maailmaa? Miten teihin saa yhteyden?

Valmistajat ja vähittäiskauppiaat voivat ottaa suoraan yhteyttä kehitystiimiin sähköpostitse ja lähettää lyhyen kuvauksen aiheesta sekä yhteystietonsa: t7-factory@hs-niederrhein.de. Seuraava askel on luokitella pyyntö johonkin Tekstiilitehdas 7.0:n työalueista.

Tällä hetkellä voimme käsitellä projektin tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä. Tutkijat ovat jo paikan päällä ottamassa näitä tehtäviä hoitaakseen. Nämä henkilöt myös perustavat teknologiakeskusta. Projektitiimi valitsee ja priorisoi aiheet.

Mitä erityisiä tarjouksia ja yhteistyömuotoja on tarjolla kiinnostuneille yrityksille?

Tarjottaviin palveluihin kuuluvat tutkimus, konsultointi, kokeiden suunnittelu ja tarvittaessa niiden toteutus, aina demonstraattoreiden tai enintään pienen sarjan kehittämiseen asti. Ehdoista keskustellaan tapauskohtaisesti. Tekstiilitehdas 7.0:aa ei ole suunniteltu valmistamaan tuotteita, joten kilpailutilannetta ei synny. Päinvastoin, painopiste on teollisuuden ja vähittäiskaupan yritysten tukemisessa.  

Työskentelettekö T7:n puitteissa väärennöksiltä suojatun digitaalisen tuotepassin parissa, joka takaa tuotannon kestävyyden loppukuluttajille?

Ei tällä hetkellä, mutta kehitämme lähestymistapoja tuotetietojen, esimerkiksi digitaalisten tuotepassien, yhdistämiseksi tuotantodataan päästä päähän -jäljitettävyyden varmistamiseksi. Haluamme ensin varmistaa, että DPP:stä löytyy luotettavaa dataa; tämä alkaa realistisesta ekologisesta jalanjäljestä.  

Viimeisenä muttei vähäisimpänä: onko suunnitelmia siirtää Monforts Quarterin tuloksia muihin Saksan tekstiilikeskittymiin, kuten Schwabenin Albiin tai Saksiin?

Kyllä, tulosten tulisi olla siirrettävissä muihin tekstiilikeskittymiin. Siirtoa myös muille teollisuudenaloille suunnitellaan. Esimerkiksi mikromuovien alalla saadut tulokset eivät ole merkityksellisiä vain tekstiilien yhteydessä. Toinen sovellusalue voisi olla mikromuovit renkaiden kulumisen yhteydessä. Yhteenvetona: Me keksimme Teollisuus 7.0:n Mönchengladbachissa ja siten tulevaisuuden teollisuuden. Tätä visiota on levitettävä.

Haastattelu toteutettiin kirjallisesti.

Tämä artikkeli on käännetty suomeksi tekoälytyökalun avulla.

FashionUnited käyttää tekoälykieliteknologiaa tarjotakseen muotialan ammattilaisille laajemman pääsyn uutisiin ja tietoihin maailmanlaajuisesti. Vaikka pyrimme tarkkuuteen, tekoälykäännökset kehittyvät jatkuvasti eivätkä välttämättä ole vielä virheettömiä. Jos sinulla on palautetta tai kysymyksiä tästä prosessista, ota meihin yhteyttä osoitteessa info@fashionunited.com.