Muoti ja kiertotalous: mitä Bryssel valmistelee Circular Economy Act -lainsäädännöllään

Circular Economy Act (CEA) eli kiertotaloussäädös on Euroopan komission lakihanke, jonka tarkoituksena on vauhdittaa siirtymää kohti kiertotaloutta Euroopan unionissa.

Tavoitetta edistetään tukemalla kierrätystä, uudelleenkäyttöä, jätteiden hyödyntämistä sekä uusioraaka-ainemarkkinoiden kehittämistä.

Muotialalla aloitteen tavoitteena ei ole pelkästään tehdä tuotteista ekologisempia. Sen avulla pyritään myös tekemään kiertotaloudesta taloudellisesti kannattava ja kilpailukykyinen teollinen toimintamalli.

Päämääränä on, että raaka-aineita, tuotteita ja jätteitä käytetään uudelleen, korjataan ja kierrätetään entistä enemmän sen sijaan, että jatkettaisiin luonnonvarojen ottoon, tuotantoon, kulutukseen ja hävittämiseen perustuvaa lineaarista mallia. Tähän tavoitteeseen sisältyy:

– Eurooppalaisten uusioraaka-ainemarkkinoiden luominen, jolloin kierrätysmateriaaleilla voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita.

– Hyödynnettävissä olevan jätteen liikkuvuuden edistäminen jäsenvaltioiden välillä uudelleenkäytön ja kierrätyksen tehostamiseksi.

– Kierrätysmateriaalien kysynnän vauhdittaminen erityisesti teollisissa prosesseissa.

– Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen vähentämällä riippuvuutta tuontiraaka-aineista.

– Kiertotalouden liiketoiminnan kehittymistä hidastavien sääntelyesteiden purkaminen.

Tekstiiliala on yksi eurooppalaisen kiertotalouden painopisteistä

Euroopan komission oli alun perin määrä esitellä Circular Economy Act 11. marraskuuta 2026, mutta julkaisuajankohtaa on sittemmin siirretty 18. marraskuuta.

Muotialaa koskevat jo ennestään kaksi eurooppalaista säädöstä, jotka liittyvät elinkaarensa päässä olevien tuotteiden hallintaan ja ekologiseen suunnitteluun: tarkistettu jätepuitedirektiivi sekä ESPR-asetus (Ecodesign for Sustainable Products Regulation).

Circular Economy Act voi helpottaa tekstiilien kierrätyksen teollistamista, kannustaa kierrätyskuitujen käyttöön ja siten parantaa keräys-, lajittelu-, korjaus- ja uudelleenkäyttötoiminnan kannattavuutta.

Lisäksi se voi viedä pidemmälle laajennettua tuottajavastuuta (EPR) koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista sekä kuitujen kierrätystä jäsenvaltioiden välillä.