Keinokuituinen tekstiilijäte kiihdyttää mikromuovisaasteiden kasvua, varoittaa kansainvälinen tutkimus
Pois heitetyistä keinokuituvaatteista peräisin oleva mikromuovisaaste on lähes nelinkertaistunut vuodesta 2000. Earth Actionin tuoreen maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan pelkästään vuonna 2024 ympäristöön päätyi 878 000 tonnia mikromuovia. ”The Microplastic Ticking Time Bomb” -nimisen raportin kerrotaan olevan ensimmäinen tutkimus, joka seuraa, miten synteettiset vaatteet hajoavat ja vapauttavat mikromuoveja käytöstä poistamisen jälkeen.
Tutkimuksessa arvioidaan, että tekstiilijäte tuotti 2,4 miljoonaa tonnia mikromuovia vuonna 2024, ja tästä määrästä yli kolmannes päätyi luontoon. Lähes 30 prosenttia käytöstä poistetuista keinokuituvaatteista päätyy nykyään puutteellisen jätehuollon piiriin. Tutkimuksessa havaittiin, että avokaatopaikoille hylätyt vaatteet aiheuttavat noin 90 prosenttia mikromuovipäästöistä, vaikka niiden osuus kaikesta koskaan pois heitetystä synteettisestä vaatetuksesta on vain viisi prosenttia.
Vuodesta 1963 lähtien hylätyt keinokuituvaatteet ovat tuottaneet arviolta 44 miljoonaa tonnia mikromuovia, josta 16 miljoonaa tonnia on päätynyt ympäristöön. Jätealueilla on edelleen noin 19 kertaa enemmän muovia kuin sieltä on tähän mennessä vapautunut, mikä tarkoittaa, että saastuminen jatkuu vielä vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Raportti korostaa myös tekstiilijätteen epätasa-arvoisia maailmanlaajuisia vaikutuksia. Saharan eteläpuolisen Afrikan osuus maailmanlaajuisista päästöistä on 45 prosenttia, mikä heijastaa osittain alueelle vietävien käytettyjen vaatteiden suurta määrää sekä paikallisen jätehuoltoinfrastruktuurin rajallisuutta.
Earth Actionin toinen perustaja ja tutkimusjohtaja Julien Boucher toteaa: ”Vaatteiden mikromuovijalanjälki ei pääty siihen, kun vaate poistuu vaatekaapistamme. Käytöstä poistetut keinokuituvaatteet ovat tikittävä aikapommi. Jätealueilla jo oleva materiaali jatkaa hajoamistaan sukupolvien ajan, ja kasvatamme määrää joka vuosi – yhä useammin maissa, joilla on heikoimmat valmiudet hallita sitä. Ilman hallitusten ja vaatetusalan välittömiä toimia ongelma vain pahenee. Avokaatopaikkojen käytön lopettaminen, mikä on 90 prosentin päästölähde, leikkaisi saastumista muutamassa vuodessa, kun taas kestäviksi valmistetut vaatteet vähentäisivät huomisen jätettä.”
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että kulutuksen vähentäminen, jätehuollon tehostaminen sekä vaatteiden käyttöiän pidentäminen korjaus- ja jälleenmyyntipalveluiden avulla ovat avaintoimia tulevien päästöjen rajoittamiseksi. Cotton Incorporatedin vastuullisuusjohtaja Jesse Dayster huomauttaa: ”Tämä tutkimus antaa vaatetusalan toimijoille kokonaisvaltaisemman kuvan siitä, mitä vaatteille tapahtuu, kun ne heitetään pois. Tämän tiedon tulisi ohjata sitä, miten suhtaudumme materiaalivalintoihin ja vaatteiden käyttöikään.”
TAI JATKA SÄHKÖPOSTILLA