Björn Borg kirjaa yhtiön historian korkeimman H1-liikevoiton myyntivolyymin laskusta huolimatta

Ruotsalainen urheilu- ja muotiryhmä Björn Borg AB (Björn Borg) on julkaissut osavuosikatsauksensa toiselta vuosineljännekseltä (Q2) sekä 30. kesäkuuta 2026 päättyneeltä ensimmäiseltä vuosipuoliskolta. Tulokset osoittavat kannattavuuden parantumista ja bruttokateprosenttien kasvua myyntivolyymin haasteista huolimatta.

H1-nettotulos kasvoi 30,9 prosenttia

Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevoitto kasvoi 30,9 prosenttia 58,6 miljoonaan Ruotsin kruunuun, mikä on yhtiön historian korkein H1-liikevoitto. Liikevoittomarginaali nousi 11,7 prosenttiin edellisvuoden 8,9 prosentista, ja H1-bruttokate kohosi 54,8 prosenttiin aiemman 50,2 prosentin tasolta. Kuuden kuukauden veronjälkeinen tulos kasvoi 14,1 prosenttia 45,5 miljoonaan Ruotsin kruunuun.

Tulosraporttiin liittämässään toimitusjohtajan katsauksessa Henrik Bunge totesi: "Tämä on korkein liikevoitto, jonka olemme koskaan saavuttaneet ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen, samalla kun myynti on pysynyt käytännössä edellisvuoden tasolla. Minulle tämä on selkeä osoitus siitä, että rakennämme vahvempaa ja kannattavampaa Björn Borgia."

Vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla konsernin nettomyynti laski 1,4 prosenttia 499,0 miljoonaan Ruotsin kruunuun, kun se edellisvuonna oli 505,9 miljoonaa kruunua. Valuuttavaikutuksilla oikaistuna H1-nettomyynti kasvoi 0,2 prosenttia.

Toisella vuosineljänneksellä konsernin nettomyynti laski 12,2 prosenttia 198,4 miljoonaan Ruotsin kruunuun (20,79 miljoonaa dollaria), kun se vastaavalla kaudella edellisvuonna oli 225,9 miljoonaa kruunua. Valuuttaneutraalilla tasolla nettomyynti supistui 13,1 prosenttia. Johto totesi Q2-myynnin laskun pääasialliseksi syyksi tukkutoimitusten ajoituksen: kesäsesongin toimitukset painottuivat vuoden 2026 ensimmäiselle neljännekselle, kun ne vuonna 2025 ajoittuivat Q2:lle.

Heikommasta liikevaihdosta huolimatta Q2-liikevoitto kasvoi 11 prosenttia 11,8 miljoonaan Ruotsin kruunuun, kun se Q2 2025 oli 10,6 miljoonaa kruunua. Liikevoittomarginaali laajeni 5,9 prosenttiin aiemmasta 4,7 prosentista. Q2-bruttokateprosentti nousi 56,2 prosenttiin, kasvua edellisvuoteen 5,6 prosenttiyksikköä 50,6 prosentista. Kasvua tukivat matalammat alennustasot, positiiviset valuuttavaikutukset sekä suoramyynnin (D2C) osuuden kasvu omassa verkkokaupassa. Vuosineljänneksen veronjälkeinen tulos kasvoi 118,3 prosenttia 8,6 miljoonaan Ruotsin kruunuun.

Verkkokaupan kasvu kompensoi tukkumyynnin laskun

Jakelukanavittain tarkasteltuna Björn Borgin Q2-kehitys oli eriytynyttä. Suoran verkkokaupan nettomyynti kasvoi 16,5 prosenttia 60,1 miljoonaan Ruotsin kruunuun; urheiluvaatteiden verkkomyynti kasvoi 28 prosenttia ja alusvaatteiden 19 prosenttia. Oman verkkokaupan ja ulkoisten verkkokauppiaiden yhteenlaskettu myynti oli 89,8 miljoonaa Ruotsin kruunua, laskua vuodentakaiseen 7,8 prosenttia.

Bunge lisäsi: "Vuosineljänneksen kohokohta oli oman verkkokauppamme jatkuva vahva kehitys, joka kasvoi 17 prosenttia. Vaatemallistomme oli edelleen tärkein kasvun ajuri. Yksi neljänneksen merkittävimmistä vahvuuksista oli kannattavuus. Bruttokateprosenttimme parani 56,2 prosenttiin. Parannusta tuki suotuisampi kanavajakauma, jossa oman verkkokaupan osuus myynnistä kasvoi, sekä matalammat alennustasot ja positiiviset valuuttavaikutukset."

Tukkumyynti laski Q2:lla 26 prosenttia 110,2 miljoonaan Ruotsin kruunuun. Tukkumyynnissä digitaalisten verkkokauppiaiden myynti supistui 35 prosenttia ja perinteisten tukkuasiakkaiden myynti 21 prosenttia, pääasiassa edellä mainitun kesätoimitusten ajoitusmuutoksen vuoksi.

Yhtiön omien kivijalkamyymälöiden liikevaihto laski 19 prosenttia 19,1 miljoonaan Ruotsin kruunuun myymäläsulkemisten vaikutuksesta. Vertailukelpoisilla myymälöillä (LFL) myynti laski Q2:lla 5 prosenttia. Kesäkuun 30. päivänä 2026 konsernilla oli 11 kivijalkamyymälää, kun niitä vuotta aiemmin oli 12.

Ulkoisille jakelijoille suunnattu myynti kasvoi 3 prosenttia 13 miljoonaan Ruotsin kruunuun, ja lisenssitulot nousivat 29 prosenttia 0,5 miljoonaan Ruotsin kruunuun.

Tuote- ja aluekohtainen katsaus

Tuotealueittain tarkasteltuna alusvaatteiden myynti laski Q2:lla 18 prosenttia 88,8 miljoonaan Ruotsin kruunuun tukkutilausten 30 prosentin supistumisen seurauksena. Urheiluvaatteiden myynti laski 9 prosenttia 66,9 miljoonaan Ruotsin kruunuun jakelun ajoituksesta johtuen, vaikka verkkokaupan liikevaihto kasvoi 28 prosenttia.

Jalkineiden myynti supistui 6 prosenttia 12,7 miljoonaan Ruotsin kruunuun jääden alle johdon sisäisten tavoitteiden. Laukut tuottivat 14,7 miljoonaa Ruotsin kruunua, kasvua 1 prosentti, kun taas muut tuotelinjat, kuten uimavaatteet ja sukat, laskivat 24 prosenttia 19,8 miljoonaan Ruotsin kruunuun.

Maantieteellisesti tarkasteltuna konsernin suurin markkina-alue Ruotsi kirjasi Q2-myynnissä 15 prosentin laskun 77,6 miljoonaan Ruotsin kruunuun; tukkumyynti supistui 24 prosenttia ja oma verkkokauppa kasvoi 23 prosenttia. Alankomaiden myynti laski 21 prosenttia 43,7 miljoonaan Ruotsin kruunuun, ja Saksan myynti putosi 38 prosenttia 15,9 miljoonaan Ruotsin kruunuun heikentyneen verkkokauppakysyntä vuoksi. Suomi sen sijaan kasvatti Q2-myyntiään 9 prosenttia 24,2 miljoonaan Ruotsin kruunuun. Tanskan ja Belgian myynti laski molemmissa 14 prosenttia.

Björn Borg vahvisti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa, joihin kuuluvat vähintään 10 prosentin vuotuinen myynnin kasvu, vähintään 10 prosentin liikevoittomarginaali, vähintään 50 prosentin vuotuinen osingonjakosuhde nettotuloksesta sekä yli 35 prosentin omavaraisuusaste.